Olen ollut hitsaamassa veneen ohjauskopin kattoa. Nelisen metriä tein saumaa ja hyvä mieli jäi, mutta ei puhuta siitä enempää tänään. Jätän teille matemaattisen tehtävän samalla kun jään itse miettimään ratkaisua ja puuhailemaan muuta. Olen käynyt mittailemassa kölissä olevaa lyijymöykkyä ja sen painon haluan selvittää. Se oli hieman epäsäännöllisen muotoinen mutta koitin yksinkertaistaa sitä kuvaan.

Lienen oikeassa että jos lasken keskiarvon kölin ylä- ja alaosien pinta-aloista (4220 cm²) ja kerron sen kölin korkeudella (111 cm), saan kölin tilavuuden? (Edit: Olin väärässä, eikä kukaan sanonut mitään! Otaksumallani onneksi pääsee ainakin tässä tapauksessa riittävään tarkkuuteen. Taulukkokirjasta löytyy pitkän näköinen mutta selvä kaava katkaistun kartion laskemiseen.) Tulokseni on n. 460 litraa (pyöristin alaspäin). Lyijy painaa 11,35 kg/litra joten jos tuo täytettäisiin kokonaan lyijyllä, köli painaisi yli 5 tonnia. Köleissä kuitenkin on lyijyä vain alaosassa tai etunurkassa alhaalla kuten minulla ja loput täytetään betonilla joka painaakin vain 1,7-2,5 kg/litra.

Kuvassa keskellä on köli sivulta päin kuvattuna ja harmaa alue on lyijyä. Mitat on millimetrejä. Kuvat joissa on pinta-ala ja kölin leveys merkittynä ovat poikkileikkauksia kölistä. Piirtämällä selvitin että

kölin leveys lyijyn korkeammalla pinnalla eli 610 mm korkeudella on 347 mm ja kölin pituus 2030 mm.

Kölin leveys lyijyn alemmalla pinnalla eli 310 mm korkeudella on 322 mm ja kölin pituus 1925 mm.

Lyijylaskut.jpg

Edit: Nyt olen ollut miettimässä ratkaisua. Mittoja ei vieläkään ole tarpeeksi ja jouduin selvittämään asiaa piirtämällä ja arvioimalla ja tämän hetkinen näkemykseni on että kölissä on lyijyä n. 1500 kg. Jos valan lisää 200 kg jotka minulla on, ja täytän loput betonilla joka painaa sanotaan nyt 2 kg/litra ja heitetään joku arvio vielä kölin rautojen painolle niin arvelen että köli painaisi valmiina n. 2500 kg. Onhan siinä jo parin ison henkilöauton verran painoa vaikka enemmänkin voisi kai olla.

 

Veneen pohjalla painaa lisäksi moottori (tämä on sisäkoneen suuri etu), sinne tulee akkuja, tankkeja vedelle, polttoaineelle ja septille (joiden paino kovastikin vaihtelee täyttömäärän mukaan), ja kaikenlaista sisustusta ja tavaraa joista painavimmat laitan jonnekin alaosaan. Lisäksi voi halutessaan ihan lyijyharkkojakin sijoitella veneeseen erityisesti sopivan painopisteen hakemista varten, mutta syvällä kölin pohjalla oleva lyijy vaikuttaa tietenkin vakauteen enemmän kuin korkeammalla, pilssissä oleva paino.

 

Painon sijoittelussa voi ajatella muutakin tarkoitusta kuin pelkkää pystyssä pysymistä. Veneen toivotaan kulkevan vakaasti aallokossa ja tätä parannetaan sijoittamalla painoa ympäri laitoja hitausmomentin lisäämiseksi. Hitausmomentista saa käsitystä ajattelemalla vaikkapa painavaa keilapalloa käsissä. Se painaa mutta sitä on kuitenkin helppo pyöritellä eri suuntiin koska paino on yhdessä läjässä. Jos pallo halkaistaan ja väliin laitetaan pitkä tanko, niin pyörittely onkin hankalampaa vaikka paino pysyisi samana. Suunnan vaihdokset ei siis suju niin nopeasti ja siis venettä ajatellen puolelta toiselle heiluminen hidastuu ja vähenee mitä leveämmälle painoa saa jaettua. Heilumis-ongelma on suurempi moottoriveneissä joten keskityn enimmäkseen siihen pystyssä pysymiseen.