Olen ollut hitsaamassa veneen ohjauskopin kattoa. Nelisen metriä tein saumaa ja hyvä mieli jäi, mutta ei puhuta siitä enempää tänään. Jätän teille matemaattisen tehtävän samalla kun jään itse miettimään ratkaisua ja puuhailemaan muuta. Olen käynyt mittailemassa kölissä olevaa lyijymöykkyä ja sen painon haluan selvittää. Se oli hieman epäsäännöllisen muotoinen mutta koitin yksinkertaistaa sitä kuvaan.

Lienen oikeassa että jos lasken keskiarvon kölin ylä- ja alaosien pinta-aloista (4220 cm²) ja kerron sen kölin korkeudella (111 cm), saan kölin tilavuuden? (Edit: Olin väärässä, eikä kukaan sanonut mitään! Otaksumallani onneksi pääsee ainakin tässä tapauksessa riittävään tarkkuuteen. Taulukkokirjasta löytyy pitkän näköinen mutta selvä kaava katkaistun kartion laskemiseen.) Tulokseni on n. 460 litraa (pyöristin alaspäin). Lyijy painaa 11,35 kg/litra joten jos tuo täytettäisiin kokonaan lyijyllä, köli painaisi yli 5 tonnia. Köleissä kuitenkin on lyijyä vain alaosassa tai etunurkassa alhaalla kuten minulla ja loput täytetään betonilla joka painaakin vain 1,7-2,5 kg/litra.

Kuvassa keskellä on köli sivulta päin kuvattuna ja harmaa alue on lyijyä. Mitat on millimetrejä. Kuvat joissa on pinta-ala ja kölin leveys merkittynä ovat poikkileikkauksia kölistä. Piirtämällä selvitin että

kölin leveys lyijyn korkeammalla pinnalla eli 610 mm korkeudella on 347 mm ja kölin pituus 2030 mm.

Kölin leveys lyijyn alemmalla pinnalla eli 310 mm korkeudella on 322 mm ja kölin pituus 1925 mm.

Edit: Nyt olen ollut miettimässä ratkaisua. Mittoja ei vieläkään ole tarpeeksi ja jouduin selvittämään asiaa piirtämällä ja arvioimalla ja tämän hetkinen näkemykseni on että kölissä on lyijyä n. 1500 kg. Jos valan lisää 200 kg jotka minulla on, ja täytän loput betonilla joka painaa sanotaan nyt 2 kg/litra ja heitetään joku arvio vielä kölin rautojen painolle niin arvelen että köli painaisi valmiina n. 2500 kg. Onhan siinä jo parin ison henkilöauton verran painoa vaikka enemmänkin voisi kai olla.

 

Veneen pohjalla painaa lisäksi moottori (tämä on sisäkoneen suuri etu), sinne tulee akkuja, tankkeja vedelle, polttoaineelle ja septille (joiden paino kovastikin vaihtelee täyttömäärän mukaan), ja kaikenlaista sisustusta ja tavaraa joista painavimmat laitan jonnekin alaosaan. Lisäksi voi halutessaan ihan lyijyharkkojakin sijoitella veneeseen erityisesti sopivan painopisteen hakemista varten, mutta syvällä kölin pohjalla oleva lyijy vaikuttaa tietenkin vakauteen enemmän kuin korkeammalla, pilssissä oleva paino.

 

Painon sijoittelussa voi ajatella muutakin tarkoitusta kuin pelkkää pystyssä pysymistä. Veneen toivotaan kulkevan vakaasti aallokossa ja tätä parannetaan sijoittamalla painoa ympäri laitoja hitausmomentin lisäämiseksi. Hitausmomentista saa käsitystä ajattelemalla vaikkapa painavaa keilapalloa käsissä. Se painaa mutta sitä on kuitenkin helppo pyöritellä eri suuntiin koska paino on yhdessä läjässä. Jos pallo halkaistaan ja väliin laitetaan pitkä tanko, niin pyörittely onkin hankalampaa vaikka paino pysyisi samana. Suunnan vaihdokset ei siis suju niin nopeasti ja siis venettä ajatellen puolelta toiselle heiluminen hidastuu ja vähenee mitä leveämmälle painoa saa jaettua. Heilumis-ongelma on suurempi moottoriveneissä joten keskityn enimmäkseen siihen pystyssä pysymiseen.

Talvea on kulunut, melko lämpimissä oloissa vieläpä. Sain sähköjohtoasioita järjestettyä ja vasta äskettäin kävin sitten hitsaamassa nuo tekemäni ylimääräiset sivutuet kiinni telineeseen. Nou problem. Nyt kun ajattelen niin entistenkin suunnittelussa on jotain hyvää, mutta jouduin niiden hitsauksia vahvistamaan ja vaihtaisin niihin vielä kierretangot. Ne on pilattu poraamalla iso reikä tangon keskelle, vääntövartta varten. Laskin pinta-aloja huvikseni ja totesin että reikä vie tangon vahvuudesta noin puolet. Tällainen on huonoa suunnittelua kun vääntämisen voi hoitaa muutenkin.

Kuvassa kiristelen uutta sivutukeani. Tässähän ei ole muuta vikaa kuin että kierretankokohtaan on hieman matkaa yläpäästä, aiheuttaen sinne turhaan vipuvarsivoimaa, momenttia. Entiset on tältä osin paremmat, mutta tosiaan poraamalla heikennetyt.

Editoin kuvaan veneeni päälle 15-metrisen maston purjeineen, ja vettä alle. Yksimastoisuus tuntuu nyt ihan hyvältä vaihtoehdolta. Tällaiseen laskevaan perään ei kunnolla sovi takamasto (mesaani), paitsi jos tekee hyvän jollatelineen takaosaan ja siihen takapuomin levanki kiinni. Jollateline kiinnostaa, mutta se vie näkyvyyttä, muuttaa painopistettä ja haittaa komeaa visiotani asumisesta perä kiinni laiturissa ja takaovesta kulkemista. Mutta en tarkemmin suunnittele vielä tuonne asti. Olen kuitenkin aikeissa hitsata sisälle takamaston vahviketangon varuilta, jospa se mesaani tulisi joskus sinne laitettua.

Minulle tarjottiin 16-metristä mastoa ostettavaksi. Se ei ole harvinainen koko näissä, mutta takiloinnin yhteydessä on ajateltava köliä ja nyt kun olen senkin tilavuutta laskenut niin näyttää että kölistä olisi tulossa vain pari tonninen? Odotin 3000-3500 kiloista. Purjevarustus ei tietenkään voi olla liian korkea jos köli on kevyt. En vielä laskenut paljonko sinne on lyijyä valettu joten täytyypä vielä tarkistella. Loput oli tarkoitus täyttää betonilla jonka paino on korkeintaan 2,5 kg/litra kun taas lyijy painaa 11,35 kg/litra. Lyijyä lisäämällä köliin siis saisi paljonkin painoa mutta jos ei sitä ole suunniteltu niin painavaksi niin saadaan paljon ongelmia kun vene uikin syvemmällä tai väärässä asennossa tai köli peräti tipahtaa kanaaliin ristiaallokossa kryssiessä.

Subscribe

Tuli kysymys että voiko blogistani tilata huomautuksen sähköpostiin kun uusia juttuja ilmestyy? Voi, siten että klikkaa kommentointinappia ja alhaalta rasti asiaa koskevaan ruutuun ja lähettää viestin minulle. Joudun ilmeisesti julkaisemaan kommenttisi jotta systeemi alkaa toimimaan vaikka siinä ei asiaa olisikaan, joten tämän artikkelin kommenttiosastoa voi pitää roskiksena johon kerään sellaiset sisällöttömät kommentit joiden tarkoitus on vain tilata sähköpostihuomautus. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista ja nimeksi ja viestiksi voi laittaa mitä vaan.

Blogini muutostöiden yhteydessä Samin kommentti hävisi niin etten saa sitä enää näkyviin vaikka tallessa onkin joten julkaistaanpa se vaikka tässä:

"Näistä voit kurkkailla, mitä muut ovat teräsveneidensä parissa puurtaneet:

http://personal.inet.fi/koti/ruokoma/

http://www.kolumbus.fi/~w430618/johanne/

Näistä on ollut paljon iloa omassa projektissani :)"

Tämä on sama blogi kuin ennenkin, mutta nyt olen muokannut sitä uuteen järjestykseen kun pikkuhiljaa opin käyttämään tätä.

• Uudet jutut tulee nyt tähän ylimmäksi eikä enää alas. Tämä menee automaattisesti näin, mutta näin on ihan hyvin koska nyt on helpompi käydä vilkaisemassa onko mitään uutta juttua ilmestynyt.
• Jokaisen kirjoituspäivän välissä on nyt selvä katkos ja siellä nappi kyseisen päivän juttua koskevaa kommentointia varten. Voit toki kommentoida yleisemminkin.
• Kokoan kaikki ajankohtaiset mielessäni olevat kysymykset yhteen paikkaan hankalasti blogin alkuun eli kaikkein alimmas, mutta luon viisaudessani linkin sinne tuohon oikeaan reunaan.

Kysymykset on siis tarkoitettu sinulle ja voit niitä siellä kommentoida. Kysymykset on pääosin teknisiä etkä ehkä tiedä vastauksia, mutta saatan joskus laittaa jotain mielipidekysymystäkin vaikkapa väreihin liittyen veneen maalaamista ajatellen.

Tulitöistä

31.10.2014

Nyt en ole ahkeroinut, anteeksi. En ole saanut mitään merkittävää aikaiseksi, jotain kattopressun virittelyä vain harjakaton muotoon. Blogia on jatkettava tavalla tai toisella sillä minulla on jo uskollisia faneja ja blogin suosio on ollut välillä hurjaa. Voin tällä hetkellä vain kertoa mitä olen suunnitellut tapahtuvaksi.

Kunhan saisin ensin ostettua jatkojohtoa ja päästyä parempaan selvyyteen telakkani tulityöpolitiikasta niin voisin ehkä joskus vihdoin hitsata ne telineet veneen sivuille. Ärsyttää kun on mennyt aikaa turhaan. Ne on sinänsä valmiit mutta odottaa asennusta. Kölissä on pieniä rälläkän viiltoja jotka hitsaisin samalla umpeen seuraavanlaista operaatiota varten:

Olen valmistellut laitteita valaakseni 200 kg lyijyä kölin pohjalle, entisten lisäksi. Sen verran minulla on sitä nyt irrallaan. Kölin kokonaispaino pitäisi olla varmaan 3-4 tonnia joten 200 kg ei ole kovin paljoa mutta merkityksellistä kyllä, ja saisin nuo irtolyijyt käytettyä pois. Tuon paikalle muurinpohjapannusta tehdyn ahjoni johon olen muokannut valupataa lisäosaksi seuraavasti:

Kuva selittääkin kaiken. Lisäksi saisi olla lämpöeristeitä ympärillä sulkemassa tulta enemmän uunimaiseen tilaan padan ympärille. Ahjo seisoisi pilssissä ja valuputki ylettyisi syvemmälle kölimonttuun. Putkea on lämmitettävä miedosti jollain ettei sula lyijy vain jähmettyisi sen sisään ja siksi arvelin että tekisi kupit joissa polttaisi sinolia. Harmi että puhaltimen ilma viilentää putken alkupäätä joka siis menee ilmakanavan läpi mutta uskon että tästä selvitään, sillä ehdolla että lyijyä ei tihkuisi sulatusvaiheessa hiljakseen tulpan ohi sinne viileään osaan vaan kaikki voisi päästää sitten kerralla läpi. Puhaltimen voi sammuttaakin sitten kun alkaa avaamaan tulppaa. Kölin pohjalla on kosteutta ja sehän ei missään nimessä sovi yhteen valutöiden kanssa sillä lyijy saattaisi roiskua sieltä kattoon asti vettä tavatessaan. Sitä pitää koittaa vähän kuivata polttelemalla sinolia kölin pohjallakin, jos siellä nimittäin happi riittää?

Takilasta

Tietenkin mietin usein millainen takila eli purjevarustus olisi hyvä, vaikka se on niitä loppupään hankintoja. Tuntuu jotenkin väistämättömältä että tähän tulisi kaksi mastoa, vaikka en toisaalta haluaisi kuin yhden. Olen vieläpä niin turhamainen että hankin mielelläni jotain veikeää, harvinaista ja tyylikästä ja siksi en voi lakata haaveilemasta kahvelipurjeista (kuvassa keskellä). Sellainen on hyvä ainoastaan siinä mielessä että se on matalin kaikista mielekkäistä takilaratkaisuista. Ja parhaan näköinen... Usein niissä on purjepinta-alaakin kolmiopurjetta enemmän, mutta onko se kovin tavoiteltavaa? Kovalla tuulella purjetta ei saa olla liikaa kuitenkaan.

Kolmiopurjeiden suosio perustuu parhaaseen tuuleen nousukykyyn ja helppoon käsiteltävyyteen. Kahvelipurjeen joutuu nostamaan kahdella köydellä ylös ja vastatuuleen on sitten huonompi nousta mikä on kyllä hyvinkin ikävä uutinen. Mastossa ei liene takastaagia ollenkaan... eikun onhan tuossa kuvassa ainakin, siellä menee naru mastonhuipusta toiseen ja sieltä edelleen alas mutta vähän liian korkean maston on joutunut veistelemään vain tätä tarkoitusta varten. Luulen nähneeni takastaagittomia ratkaisuita joissa vantit on jouduttu laittamaan aivan liikaa taaksepäin takastaagia korvatakseen ja ovat siis tiellä jos aikoo kääntää purjeen levyksi sivulle myötätuulireissua varten. Kumma kyllä, kahvelipurjeet ovat kaikkea muuta kuin harvinaisia maailmalla vaikka Suomessa niitä ei meinaa nähdä missään.

Moderneissa kilpaveneissä on hieno välimalli kolmiopurjeesta ja kahvelista. Se näyttää enemmän kolmiopurjeelta mutta kolmion huippu on katkaistu tasaiseksi, juurikin ompelemalla tuollainen kahvelitanko purjeen sisään. Se takastaagi-asia jäi mietityttämään. Miten siinä mahtuu olemaan mitään vaijerituentaa taaksepäin, ja jos ei sitä ole niin pysyykö masto muka pystyssä pelkkien vanttien voimalla?

Pasutus tarkoittaa puun taivuttamista höyrytysmenetelmällä. Sitä on pitkään tehnyt mieli koittaa ja nyt kun oli tarvetta kaidehommissani niin menin mökille pasuttamaan. Otin vanhan kiukaan josta olin jo aikaisemmin poistanut kaikki sisukset muussa tarkoituksessa. Tein kylkeen reiän ja laitoin siitä läpi putken johon tuli vettä pohjalle ja puu siihen päälle höyrystymään. Tiivistelin kokonaisuutta foliolla koska putkeni oli umpinainen vain kiukaan kohdalta ja päältä avoin ulos jäävältä osalta.

Jouduin lisäämään vettä pieneen putkeeni puolen tunnin välein ja veden oli syytä olla valmiiksi kuumaa joten kiukaan päällä kuumeni vesikattila tähän tarkoitukseen. Kuumeni siinä kaalilaatikkokin, syömistarkoitukseen.

Tämä on toinen keulaan tulevista kaiteista. 1,5-2 tunnin höyrytyksen jälkeen laitoin lankun tällaiseen muottiin ja komeasti se siihen taipui, vajaan parin metrin pätkä. Minulla ei ole kylläkään tarkkaa suunnitelmaa miten jyrkkä taivutus kaiteeseen piti tulla mutta olisikohan tuo ehkä sopiva? Harmi vain että puu tuntuu yön jälkeenkin palautuvan taivutuksesta jonkun verran heti jos puristimet aukaisee, ja kenties enemmänkin jos olisin jättänyt ilman puristusta pitemmäksi aikaa. Puun pitäisi saada kuivua muotissa ihan kuivaksi niin se pysyisi paremmin muodossaan. Havupuu sopii huonommin pasutukseen kuin lehtipuut, mutta tästä nyt halusin kaiteeni tehdä. Kelit alkaa nyt olemaan sellaiset että kaiteen liimailu ei taida olla enää järkevää vaan täytyy ehkä jättää se peräti kevääseen joten voisin kyllä jättääkin puut taivutukseen talven yli.

Pasutus ei ollut ensimmäinen homma mitä mökillä tein vaan ahkeroin venetelineen venettä vasten tulevia tassuja. Kuvassa olin tekemässä nivelen niittausta ja siksi tavara hehkuu kuumana. Niitattavan akselin tein auton kierrejousesta joka on vankempaa materiaalia kuin perus rauta.

Minulla oli joutavaa lasia pajan nurkalla joten aloin myös sitä leikkaamaan tehdäkseni veneen ahteriin tilapäiset ikkunaruudut. Idea ei ole kovin hyvä sillä jos teen veneen sisällä hitsauksia ym. savuisia töitä niin en enää pysty tuulettamaan niiden kautta, liimattuani lasit silikonilla kiinni. Näin kuitenkin päätin tehdä ja kävinkin liimaamassa 2 neljästä lasista mökiltä palattuani. 2 jätin liimaamatta koska niiden ikkuna-aukkojen kehyksissä on vääntymiä ja pitäisi ne jotenkin hoidella joskus. Lasin leikkaaminen oli vaikeampaa kuin muistin ja sekajäteastia sai osansa (outoa mutta ikkunalasi ei kuulu lasinkeräykseen). Ehkä kuormalava ei ollut kaikkein sopivin alusta hommaan tai jotain mutta lasia oli tuhlattavaksi ja homma lopulta hoitui.

Siinäpä nostalginen kuva Saimaalta. Olin 10-vuotiaana viritellyt mummin soutuveneestä toppirikisen sluupin. Muovipressua ei riittänyt kunnolla keulapurjeeseen eikä tällä muutenkaan luovimaan lähdetty varsinkaan kun mitään köliä ei ollut mutta kyllä sillä sivutuulessakin pääsi järven yli ja myötätuuleenhan kulkee mikä laite vain. Hauskaa, tällaisia voisi viritellä edelleenkin. Jyväskylässä oli äskettäin huutokauppa jossa myytiin kaupungin rannoilta kerätyt hylätyt soutuveneet pois. Olisinpa ollut peräkärryn kanssa paikalla niin varmaan olisi joku vene lähtenyt kyytiin.