Pasutus tarkoittaa puun taivuttamista höyrytysmenetelmällä. Sitä on pitkään tehnyt mieli koittaa ja nyt kun oli tarvetta kaidehommissani niin menin mökille pasuttamaan. Otin vanhan kiukaan josta olin jo aikaisemmin poistanut kaikki sisukset muussa tarkoituksessa. Tein kylkeen reiän ja laitoin siitä läpi putken johon tuli vettä pohjalle ja puu siihen päälle höyrystymään. Tiivistelin kokonaisuutta foliolla koska putkeni oli umpinainen vain kiukaan kohdalta ja päältä avoin ulos jäävältä osalta.

Jouduin lisäämään vettä pieneen putkeeni puolen tunnin välein ja veden oli syytä olla valmiiksi kuumaa joten kiukaan päällä kuumeni vesikattila tähän tarkoitukseen. Kuumeni siinä kaalilaatikkokin, syömistarkoitukseen.

Tämä on toinen keulaan tulevista kaiteista. 1,5-2 tunnin höyrytyksen jälkeen laitoin lankun tällaiseen muottiin ja komeasti se siihen taipui, vajaan parin metrin pätkä. Minulla ei ole kylläkään tarkkaa suunnitelmaa miten jyrkkä taivutus kaiteeseen piti tulla mutta olisikohan tuo ehkä sopiva? Harmi vain että puu tuntuu yön jälkeenkin palautuvan taivutuksesta jonkun verran heti jos puristimet aukaisee, ja kenties enemmänkin jos olisin jättänyt ilman puristusta pitemmäksi aikaa. Puun pitäisi saada kuivua muotissa ihan kuivaksi niin se pysyisi paremmin muodossaan. Havupuu sopii huonommin pasutukseen kuin lehtipuut, mutta tästä nyt halusin kaiteeni tehdä. Kelit alkaa nyt olemaan sellaiset että kaiteen liimailu ei taida olla enää järkevää vaan täytyy ehkä jättää se peräti kevääseen joten voisin kyllä jättääkin puut taivutukseen talven yli.

Pasutus ei ollut ensimmäinen homma mitä mökillä tein vaan ahkeroin venetelineen venettä vasten tulevia tassuja. Kuvassa olin tekemässä nivelen niittausta ja siksi tavara hehkuu kuumana. Niitattavan akselin tein auton kierrejousesta joka on vankempaa materiaalia kuin perus rauta.

Minulla oli joutavaa lasia pajan nurkalla joten aloin myös sitä leikkaamaan tehdäkseni veneen ahteriin tilapäiset ikkunaruudut. Idea ei ole kovin hyvä sillä jos teen veneen sisällä hitsauksia ym. savuisia töitä niin en enää pysty tuulettamaan niiden kautta, liimattuani lasit silikonilla kiinni. Näin kuitenkin päätin tehdä ja kävinkin liimaamassa 2 neljästä lasista mökiltä palattuani. 2 jätin liimaamatta koska niiden ikkuna-aukkojen kehyksissä on vääntymiä ja pitäisi ne jotenkin hoidella joskus. Lasin leikkaaminen oli vaikeampaa kuin muistin ja sekajäteastia sai osansa (outoa mutta ikkunalasi ei kuulu lasinkeräykseen). Ehkä kuormalava ei ollut kaikkein sopivin alusta hommaan tai jotain mutta lasia oli tuhlattavaksi ja homma lopulta hoitui.

Siinäpä nostalginen kuva Saimaalta. Olin 10-vuotiaana viritellyt mummin soutuveneestä toppirikisen sluupin. Muovipressua ei riittänyt kunnolla keulapurjeeseen eikä tällä muutenkaan luovimaan lähdetty varsinkaan kun mitään köliä ei ollut mutta kyllä sillä sivutuulessakin pääsi järven yli ja myötätuuleenhan kulkee mikä laite vain. Hauskaa, tällaisia voisi viritellä edelleenkin. Jyväskylässä oli äskettäin huutokauppa jossa myytiin kaupungin rannoilta kerätyt hylätyt soutuveneet pois. Olisinpa ollut peräkärryn kanssa paikalla niin varmaan olisi joku vene lähtenyt kyytiin.