Tulitöistä

31.10.2014

Nyt en ole ahkeroinut, anteeksi. En ole saanut mitään merkittävää aikaiseksi, jotain kattopressun virittelyä vain harjakaton muotoon. Blogia on jatkettava tavalla tai toisella sillä minulla on jo uskollisia faneja ja blogin suosio on ollut välillä hurjaa. Voin tällä hetkellä vain kertoa mitä olen suunnitellut tapahtuvaksi.

Kunhan saisin ensin ostettua jatkojohtoa ja päästyä parempaan selvyyteen telakkani tulityöpolitiikasta niin voisin ehkä joskus vihdoin hitsata ne telineet veneen sivuille. Ärsyttää kun on mennyt aikaa turhaan. Ne on sinänsä valmiit mutta odottaa asennusta. Kölissä on pieniä rälläkän viiltoja jotka hitsaisin samalla umpeen seuraavanlaista operaatiota varten:

Olen valmistellut laitteita valaakseni 200 kg lyijyä kölin pohjalle, entisten lisäksi. Sen verran minulla on sitä nyt irrallaan. Kölin kokonaispaino pitäisi olla varmaan 3-4 tonnia joten 200 kg ei ole kovin paljoa mutta merkityksellistä kyllä, ja saisin nuo irtolyijyt käytettyä pois. Tuon paikalle muurinpohjapannusta tehdyn ahjoni johon olen muokannut valupataa lisäosaksi seuraavasti:

Kuva selittääkin kaiken. Lisäksi saisi olla lämpöeristeitä ympärillä sulkemassa tulta enemmän uunimaiseen tilaan padan ympärille. Ahjo seisoisi pilssissä ja valuputki ylettyisi syvemmälle kölimonttuun. Putkea on lämmitettävä miedosti jollain ettei sula lyijy vain jähmettyisi sen sisään ja siksi arvelin että tekisi kupit joissa polttaisi sinolia. Harmi että puhaltimen ilma viilentää putken alkupäätä joka siis menee ilmakanavan läpi mutta uskon että tästä selvitään, sillä ehdolla että lyijyä ei tihkuisi sulatusvaiheessa hiljakseen tulpan ohi sinne viileään osaan vaan kaikki voisi päästää sitten kerralla läpi. Puhaltimen voi sammuttaakin sitten kun alkaa avaamaan tulppaa. Kölin pohjalla on kosteutta ja sehän ei missään nimessä sovi yhteen valutöiden kanssa sillä lyijy saattaisi roiskua sieltä kattoon asti vettä tavatessaan. Sitä pitää koittaa vähän kuivata polttelemalla sinolia kölin pohjallakin, jos siellä nimittäin happi riittää?

Takilasta

Tietenkin mietin usein millainen takila eli purjevarustus olisi hyvä, vaikka se on niitä loppupään hankintoja. Tuntuu jotenkin väistämättömältä että tähän tulisi kaksi mastoa, vaikka en toisaalta haluaisi kuin yhden. Olen vieläpä niin turhamainen että hankin mielelläni jotain veikeää, harvinaista ja tyylikästä ja siksi en voi lakata haaveilemasta kahvelipurjeista (kuvassa keskellä). Sellainen on hyvä ainoastaan siinä mielessä että se on matalin kaikista mielekkäistä takilaratkaisuista. Ja parhaan näköinen... Usein niissä on purjepinta-alaakin kolmiopurjetta enemmän, mutta onko se kovin tavoiteltavaa? Kovalla tuulella purjetta ei saa olla liikaa kuitenkaan.

Kolmiopurjeiden suosio perustuu parhaaseen tuuleen nousukykyyn ja helppoon käsiteltävyyteen. Kahvelipurjeen joutuu nostamaan kahdella köydellä ylös ja vastatuuleen on sitten huonompi nousta mikä on kyllä hyvinkin ikävä uutinen. Mastossa ei liene takastaagia ollenkaan... eikun onhan tuossa kuvassa ainakin, siellä menee naru mastonhuipusta toiseen ja sieltä edelleen alas mutta vähän liian korkean maston on joutunut veistelemään vain tätä tarkoitusta varten. Luulen nähneeni takastaagittomia ratkaisuita joissa vantit on jouduttu laittamaan aivan liikaa taaksepäin takastaagia korvatakseen ja ovat siis tiellä jos aikoo kääntää purjeen levyksi sivulle myötätuulireissua varten. Kumma kyllä, kahvelipurjeet ovat kaikkea muuta kuin harvinaisia maailmalla vaikka Suomessa niitä ei meinaa nähdä missään.

Moderneissa kilpaveneissä on hieno välimalli kolmiopurjeesta ja kahvelista. Se näyttää enemmän kolmiopurjeelta mutta kolmion huippu on katkaistu tasaiseksi, juurikin ompelemalla tuollainen kahvelitanko purjeen sisään. Se takastaagi-asia jäi mietityttämään. Miten siinä mahtuu olemaan mitään vaijerituentaa taaksepäin, ja jos ei sitä ole niin pysyykö masto muka pystyssä pelkkien vanttien voimalla?